Tätä kirjoitusta kirjoittaessani on isänpäivä. On hyvä hetki pohtia elämää, tulevaa ja jo elettyä.

Johtamani KaMu-kuoro laulaa tänään kansainvälisen Jean Sibelius kilpailun Grand prix -kierroksella Turussa. Enpä olisi uskonut että saan isänpäivänä johtaa tällaisessa tapahtumassa kuoroani. Jokainen kuorolainen on rakas kuin oma lapsi ja kaiken lisäksi kuoron riveistä löytyy myös oma tyttäreni. Olen kiitollinen.

Viikon päästä tästä päivästä pidetään Viihdekuoroliiton syyskokous jossa olen päättänyt luopua puheenjohtajuudestani. Yksi kausi varapuheenjohtajana ja kolme puheenjohtajana. Hienoja vuosia, upeita tapahtumia ja ihania ihmisiä. Näiden vuosien aikana Viihdekuoroliitto on liittynyt osaksi Sulasolia, järjestänyt kilpailun, lukuisia koulutuksia ja yhden megakonsertin. Ja tämä kaikki tapahtui vapaaehtoistyöllä. Olen kiitollinen.

Viime viikkoina olen keskustellut useiden eri kuorojen ja kuorojen johtajien kanssa yhteistyöstä, musiikista ja tietenkin elämästä. Minulla on sellainen olo että yhteistyö ja suvaitsevaisuus on ainakin musiikissa tällä hetkellä vallitsevan ajan teema. Siitä saamme olla kaikki kiitollisia.

Haluan kiittää kaikkia Viihdekuoroliiton ja Sulasolin jäseniä menneistä vuosista. Samalla toivotan kaikkea hyvää tulevaan uuden puheenjohtajan hellässä huomassa. Me näemme viimeistään ensi keväänä Kuorotellen päivillä. Saan näillä näkymin tuoda sinne kolme täysin erilaista kuoroa laulamaan samanlaista musiikkia. Se on suvaitsevuutta. Olen kiitollinen.